Näkökyvyn ymmärtäminen

Erilaiset tulokset näöntarkastuksessa – miten se on mahdollista?

Tai: Milloin on paras aika mennä näöntarkastukseen?

16 lokakuuta 2021

Meiltä kysytään usein, miksi näöntarkastuksesta saadut tulokset vaihtelevat – vaikka kaksi tutkimusta tehtäisiin lyhyen ajan sisällä. Näöntarkastuksen erilaiset tulokset voivat johtua lukuisista eri tekijöistä. Kerromme, mitä nämä tekijät ovat ja mitä voit tehdä varmistaaksesi optimaaliset tulokset.

  • Erilaiset tulokset näöntarkastuksessa – miten se on mahdollista?

Silmiesi tila

Joidenkin mielestä näöntarkastus on epämiellyttävä kokemus, mutta säännölliset tarkastukset ovat ehdottoman tärkeitä. Mutta miksi optikkosi kahdella eri kerralla tekemät mittaukset antavat usein eri tulokset – vaikka toinen mittaus tehtäisiin lyhyen ajan sisällä edellisestä? Ketä pitäisi syyttää? Sinua vai optikkoasi, vai voivatko silmäsi todella muuttua niin lyhyessä ajassa? Kyseessä ei ole harvinainen ilmiö. Eri tulokset voivat johtua lukuisista eri syistä. Vaihteluväli on yleensä vain noin 0,25 diopteria, ja optikkosi on hyvin tietoinen näistä vaihteluista ja tietää, kuinka käsitellä niitä.

Silmiemme näkökyky vaihtelee hieman päivän aikana. Yksi tähän vaikuttavista tekijöistä on biorytmimme. Fyysinen tilamme ei pysy samanlaisena koko päivän ajan, ja tämä heijastuu myös silmiemme suorituskykyyn. Veremme hormoni- ja sokeritasoilla on suuri merkitys näkömme laadun määrittämisessä. Näöntarkastus ennen aamiaista tai riittämätön nesteiden nauttiminen ennen testiä voivat hyvin vaikuttaa tuloksiin. 

Olet myös ehkä työskennellyt koko päivän tietokoneella ennen optikolle menoa. Se saa sinut räpyttelemään harvemmin, eivätkä silmäsi saa niin paljon kosteutusta kyynelnesteestä. Tämä voi saada silmät kuivumaan ja väsymään, mikä luonnollisesti vaikuttaa näöntarkastuksen tuloksiin.

Vinkkimme:

  • Pyri menemään näöntarkastukseen mahdollisimman levänneenä ja rentoutuneena.
  • Älä koskaan mene tarkastukseen tyhjällä vatsalla tai janoisena.
  • Tarkkaile omaa biorytmiäsi ja varaa aika optikollesi sellaiseen ajankohtaan, jolloin olet hyvissä voimissa ja levännyt.

Olosuhteet näöntarkastuksen aikana

Myös olosuhteilla, joissa näöntarkastus suoritetaan, on vaikutusta tuloksiin. Sanomattakin on selvää, että nopeasti ja pinnallisesti tehty tarkastus ei anna samoja tuloksia kuin testi, johon sekä sinä että optikkosi varaatte riittävän ajan vaadittavan tarkkuuden saavuttamiseksi. Tätä kutsutaan subjektiiviseksi näöntarkastukseksi. Sen aikana on oleellista, että teet yhteistyötä ja kommunikoit optikkosi kanssa. Uusien silmälasiesi tarjoama näkemisen laatu on usein pienistä asioista kiinni. Lisäksi mittausvälineiden laatu ja optikon asiantuntemus ja kokemus voivat vaikuttaa tuloksiin ratkaisevasti.

Voi tuntua yllättävältä kuulla, että jopa ympäristö, jossa tarkastus tehdään, voi vaikuttaa tuloksiin. Jotta olosuhteet pysyisivät muuttumattomina, tutkimushuoneeseen ei pitäisi päästä päivänvaloa. Näin suora tai epäsuora auringonvalo ei voi vaikuttaa tuloksiin. Myös pupilliesi koolla on oleellista merkitystä. Tämä on ilmiö, josta harrastelijavalokuvaajat ovat hyvin tietoisia: kameran eri aukon asetukset muuttavat kuvan tarkkuutta ja kirkkautta. Monet näkevät eri tavalla pupillin ollessa supistunut kirkkaissa olosuhteissa ja pupillin ollessa laajentunut pimeässä. Jos esimerkiksi halutaan mitata näkökykyä yöllä ja huonossa valossa, mittaus on tehtävä hämärässä ympäristössä.

Vinkkimme:

  • Varaa aina aika optikollesi näöntarkastusta varten. Älä vain kävele sisään ja odota pääseväsi tutkittavaksi. Sinä ja optikkosi tarvitsette molemmat riittävästi aikaa perusteelliseen ja yksityiskohtaiseen tutkimukseen. ZEISS arvioi, että täydelliseen näöntutkimukseen ja konsultaatioon tarvitaan noin yksi tunti.
  • Sinun tulee luottaa optikkoosi ja tuntea, että hän on oikea henkilö auttamaan paremman näön saavuttamisessa.
  • Kiinnitä huomiota siihen, missä näöntarkastus tehdään. Pääseekö huoneeseen päivänvaloa?

Vaikutukset, jotka voivat johtaa vääriin tuloksiin:

  1. Piilolinssien käyttäjien tulee käyttää silmälaseja piilolinssien sijasta 24 tuntia ennen testiä. Piilolinssit muuttavat sarveiskalvon muotoa ja sitä kautta vaikuttavat näkökykyyn näkötestissä.
  2. Näkökyvyn vaihtelut johtuvat usein lääkityksestä, jonka vuoksi esimerkiksi kyynelnesteen tuotanto voi olla häiriintynyt. Silmäsi kuivuvat, ja ne voivat tuntua rasittuneilta.
  3. On myös hyvin tunnettua, että diabetes voi aiheuttaa muutoksia näkökyvyssä päivän aikana. Diabeetikoiden on suositeltavaa testauttaa näkönsä eri aikoihin päivästä ja keskustella tarvittaessa silmälääkärin kanssa.  

Vinkkimme:

  • Jos optikkosi ei kysy suoraan, kerro hänelle, jos käytät parhaillaan jotakin lääkettä tai jos sinulla on krooninen sairaus kuten diabetes.
  • Ota tämänhetkiset silmälasisi, piilolinssisi ja mahdollinen linssimääräyksesi mukaasi näöntarkastukseen.
  • Jos menet optikolle ensimmäistä kertaa, kerro hänelle, mikä on ollut hyvää ja huonoa aiemmissa silmälaseissasi. Mitä enemmän asioita kerrot optikollesi, sitä paremmat lopullisista silmälaseistasi tulee.

Objektiivinen refraktio

Saatat pohtia, onko perinteinen näöntarkastus eli subjektiivinen refraktio lainkaan tarpeellinen, jos se johtaa epätarkkuuksiin. Vastaus on kyllä. Optikkosi on pystyttävä kirjaamaan ylös henkilökohtainen reaktiosi eri linsseihin, joita hän asettaa silmiesi eteen. Yhtä tärkeää on myös se, että subjektiivinen refraktio testaa, kuinka silmäsi toimivat vuorovaikutuksessa keskenään ja kuinka ne näkevät uusilla silmälaseillasi.

Kuitenkin optisia laitteita, kuten ZEISS i.Profiler® plus -laitetta, voidaan käyttää objektiivisen refraktion suorittamiseen etukäteen. Se hyödyntää aaltorintamateknologiaa kummankin silmän näköprofiilin analysointiin 1 500 mittauspisteen avulla ja luo "kartan" silmien verkkokalvoista. Potilaalta ei edellytetä aktiivista osallistumista. Hänen tarvitsee ainoastaan katsoa i.Profiler® plus -laitteeseen lyhyen aikaa. Kyseessä on valmisteleva mittaus, jonka tuloksia optikko tarkentaa myöhemmin suoritettavan subjektiivisen refraktion aikana.

Eikä siinä kaikki: koska i.Profiler® plus mittaa näkökykyä pupillin ollessa supistuneena (kirkkaassa valossa) ja laajentuneena (huonossa valossa tai yöllä), on mahdollista määrittää, onko potilaan hämäränäkö huonompi kuin hänen päivänäkönsä (ja yhtäkkiä näet enemmän). Optikko voi sitten käyttää tätä tietoa asianmukaisten optimointien tekemisessä linsseihin. Tämän menettelyn merkittävänä etuna on se, että näöntarkastukseen tarvittava aika lyhenee.


Jaa artikkeli