Glaukooma – kaikki, mitä sinun pitää tietää toiseksi yleisimmästä sokeuden syystä

Glaukooma on vakava silmäsairaus, joka vaikuttaa silmänpaineeseen.

Glaukooma on toiseksi yleisin syy sokeuteen1. WHO:n mukaan noin 4,5 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii glaukoomasta johtuvasta sokeudesta. Lukumäärän arvioidaan nousevan 11,2 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Se tarkoittaa 149 %:n kasvua – 6,7 miljoonaa henkeä lisää on vaarassa menettää näkönsä "hiljaisen sokeutumistaudin" vuoksi, eivätkä he tiedä, että näin on tapahtumassa.2 PAREMPI NÄKÖKYKY kertoo, mitä sinun pitää tietää tästä silmätautien ryhmästä, silmänpaineesta sekä glaukooman syistä, riskitekijöistä, seulontamenetelmistä ja hoidosta.

Mikä on glaukooma?

Glaukooma on monitekijäinen sairaus, jota on monta eri muotoa, mutta lyhyesti määriteltynä se on silmän ja aivojen yhdistävän hermon (nimeltään näköhermo) vaurio, joka johtuu yleensä silmänpaineesta (intraokulaarinen paine) ja vaikuttaa näkökenttään ja näöntarkkuuteen.
Glaukoomaan sairastumisen riski on kuusinkertainen yli 60-vuotiailla.

Näköhermon toiminnan ymmärtää paremmin, kun tarkastellaan silmän toimintaa:

Silmän sädekehä tuottaa etukammioon kirkasta, vetistä nestettä nimeltään kammioneste, joka välittää ravinteita silmän eri osille kuten mykiölle, sarveiskalvolle ja silmän kudoksille. Neste poistuu silmästä sienimäisen trabekkelikudoksen läpi Schlemmin kanavaa pitkin verisuoniin.

Useimmiten glaukooma vaikuttaa Schlemmin kanavaan tai trabekkelikudokseen, mikä tarkoittaa sitä, että kammioneste ei pääse poistumaan silmästä tavalliseen tapaan. Sitä voi verrata patoaltaaseen, jonka ylivuoto on estynyt – jos sinne pumpataan jatkuvasti lisää vettä, joka ei pääse valumaan pois, padon seinämä murtuu lopulta. Samalla tavoin jos Schlemmin kanava tai trabekkelikudos tukkiutuu, se aiheuttaa kammionesteen kertymisen, joka vaikuttaa silmänpaineeseen, joka puolestaan vaurioittaa näköhermoa ja vaikuttaa näkökykyyn.

Glaukooman kehittyminen

Terve silmä
Terve silmä
Silmä, jossa on glaukooma: Silmänpaine nousee ja aiheuttaa vauriota näköhermolle.
Silmä, jossa on glaukooma: Silmänpaine nousee ja aiheuttaa vauriota näköhermolle.

Glaukoomaa on kahta tyyppiä: ahdaskulma- ja avokulmaglaukooma. Glaukoomatyypit määritellään mykiön ja iiriksen sijainnin suhteella trabekkelikudokseen3, mikä määrää poistuuko kammioneste silmästä vai ei.

Ahdaskulmaglaukooma

Ahdaskulmaglaukoomassa iiriksen ja sarveiskalvon välinen kulma on joko ahtautunut tai tukossa tai trabekkelikudos on vaurioitunut, mikä aiheuttaa kammionesteen kertymisen ja silmänpaineen äkillisen nousun. Se aiheuttaa kovaa silmäkipua, ja tilaa pidetään hätätapauksena, joka vaatii välitöntä hoitoa sokeutumisen välttämiseksi.

Primaarisessa ahdaskulmaglaukoomassa kohonneelle silmänpaineelle ei löydy tunnistettavaa syytä, vaan tila saattaa johtua silmän rakenteesta. Jos löytyy sekundaarinen syy, kuten jokin tila, vamma, tulehdus tai diabetes, joka aiheuttaa äkillisen silmänpaineen nousun, kyseessä on sekundaarinen ahdaskulmaglaukooma.

Avokulmaglaukooma

Avokulmaglaukoomassa iiriksen ja sarveiskalvon poistokulma on leveä ja avoin, mutta poistumiskanavat tukkeutuvat vähitellen. Neste (kammioneste) kulkee liian hitaasti trabekkelikudoksen läpi poistuakseen kunnolla, mikä nostaa vähitellen silmänpainetta, mikä voi vaurioittaa näköhermoa ja johtaa sokeutumiseen. Oireita ei huomata välittömästi tai ei lainkaan.

Avokulmaglaukooma on yleisin tämän silmäsairauden muoto, vähintään 90 % glaukoomatapauksista lähteen Glaucoma Research Foundation mukaan.

Kuten ahdaskulmaglaukooman ollessa kyseessä, myös glaukooman avokulmainen tyyppi voidaan jakaa primaari- ja sekundaarimuotoon:

Primaarinen avokulmaglaukooma (POAG)
Tähän ryhmään kuuluvat glaukoomat, joissa tukkeutuma syntyy hitaasti, eikä tukkeumalle löydy selkeää sekundaarista syytä.

POAGin riskitekijöitä ovat:

  • Kohonnut silmänpaine
  • Ikä (60+)
  • Geneettiset tekijät, kuten suvussa esiintynyt glaukoomaa
  • Etninen alkuperä – latino- ja afrikkalaisperäisellä väestöllä on suurempi riski saada POAG4
  • Likinäköisillä (myopia) on suurempi riski saada POAG5
  • Diabetes
  • Tietyt pitkäaikaislääkitykset
  • Uniapnea

Sekundaarinen avokulmaglaukooma (SOAG)
Tässä ryhmässä poistumiskanavien hitaalla tukkeutumisella on suora syy.

Sekundaarisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa SOAGin, ovat:

  • Leikkaukset
  • Vamma
  • Lääkitys, kuten kortisoni
  • Synnynnäiset tekijät syntymän hetkellä tai sitä aiemmin
  • Sairaudet, kuten pseudoeksfoliaatio (proteiinin epänormaali kertyminen silmän rakenteisiin) ja pigmentin irtoamisoireyhtymä (joka johtaa pigmenttiglaukoomaan)
  • Tulehdukselliset silmäsairaudet (uveiitti)
  • Mekaaninen tukkeuma, joka johtuu mykiön paksuuntumisesta (fakomorfinen glaukooma)

Miten glaukooma vaikuttaa näkökykyyn?

Lukuun ottamatta ahdaskulmaglaukooman äkillistä silmänpaineen nousua ja äärimmäistä kipua glaukooma havaitaan usein vasta, kun se on jo vaurioittanut näköhermoa ja verkkokalvoa. Itse asiassa potilaat, joilla on primaarinen avokulmaglaukooma, kokevat vain harvoin näköoireita, etenkään sairauden alkuvaiheessa.6

Glaukooma vaikuttaa ääreisnäköön, ja havaittaviin oireisiin kuuluvat tunnelinäkö, kaventunut näkökenttä, värilliset kehät kirkkaaseen valoon katsoessa sekä näöntarkkuuden ja kontrastien erottamisen yleinen heikkeneminen. Toisinaan se aiheuttaa osittaista näkökentän häviämistä. Se voi vaikuttaa joko yhteen silmään tai molempiin silmiin ja aiheuttaa täydellisen näönmenetyksen.

normaali näkökyky glaukooman heikentämä näkökyky
normaali näkökyky
glaukooman heikentämä näkökyky

Sitä voidaan kutsua hiljaiseksi sairaudeksi, koska vaikka näkökyky heikkenisi, aivot on suunniteltu toimimaan muuttuneissa olosuhteissa ja täydentämään puuttuvaa tietoa, joten sairastunut henkilö ei huomaa oireita.

Glaukooman ennaltaehkäisy

Glaukoomaa ei voi ennaltaehkäistä, mutta silmäsairauden riskitekijöiden hallinnalla sokeutuminen voidaan välttää.

Jos sinulla on kohonnut riski sairastua glaukoomaan esimerkiksi etnisen alkuperän, diabeteksen, perinnöllisten tekijöiden tai iän perusteella, on tärkeää käydä säännöllisissä glaukoomaseulonnoissa.

Myös elämäntavoilla voi olla merkitystä. Glaukooman saamisen riskiä voi tehokkaasti pienentää pitämällä verenpaine kurissa, uniapnean hallinnalla ja seuraamalla kortisonihoitoa yhteistyössä lääkärin kanssa.

Seurattavia varoitusmerkkejä ovat:

  • Krooninen päänsärky
  • Näön sumentuminen
  • Kipu silmien takana
  • Kyyneleiset silmät

Jos sinulla on yksi tai useampi näistä oireista, käy silmänhoidon ammattilaisella ja pyydä glaukoomatutkimuksen tekemistä.

Miten usein silmänpaine pitäisi tarkastaa?

Näkötarkastus tulisi suorittaa säännöllisesti, mukaan lukien glaukoomaseulonta vähintään 2 vuoden välein, etenkin 40 vuotta täyttäneillä. Glaukoomariski on vieläkin korkeampi 60 vuotta täyttäneillä, joten keskustele silmänhoidon ammattilaisen kanssa seulontatiheydestä.
 
Jos käytät silmälaseja, sinulle luultavasti tehdään glaukoomatutkimus joka kerta, kun käyt silmänhoidon ammattilaisella uusimassa silmälasisi. Mutta ellei sinulla ole näköongelmia, käyt todennäköisesti harvemmin seulonnoissa. Pidä tämä mielessä ja varaa käynti silmänhoidon ammattilaiselle  lähellä sinua fseulontaa varten, vaikka et käyttäisikään silmälaseja.
 
Jos sairastat diabetesta, olet yli 60-vuotias tai suvussasi on esiintynyt glaukoomaa, sinun pitäisi käydä seulonnassa kerran vuodessa.

Mitä glaukoomaseulontaan kuuluu?

Glaukoomaa voi tutkia eri tavoilla, ja optikkosi voi käyttää eri testien yhdistelmää määrittäessään glaukooman diagnoosia.

Tonometria

Tämä on yleisin silmänhoidon ammattilaisten käyttämä rutiinitutkimus, jolla mitataan silmän sisäistä silmänpainetta. Tonometriksi kutsuttu laite lähettää pienen ilmanpuhalluksen silmään ja mittaa sen paineen. Testi ei ole kivulias eikä kajoava, ja se kestää vain muutaman minuutin, mutta saatat tuntea pientä epämukavuutta.

Silmänhoidon ammattilainen tulkitsee arvot tonometrin lukemien perusteella. Vaikka silmänpaine onkin yksilöllinen, lähteen Glaucoma Research Foundation mukaan normaalin silmänpaineen vaihteluväli on yleensä 12–22 mmHg, mutta useimmissa glaukoomatapauksissa silmänpaine on yli 20 mmHg.

Kannattaa pitää mielessä, että tonometrin lukema on karkea arvo silmänpaineesta tiettynä hetkenä. Kuten verenpaine, myös silmänpaine voi vaihdella eri mittausten välillä.

Silmänhoidon ammattilainen osaa kertoa tarkkaan, miten tonometrin mittaustulokset pitää tulkita, ja jos tuloksissa on mitään epätavallista, hänen tulee lähettää sinut silmälääkärin vastaanotolle.

 

ZEISS VISUPLAN 500 suorittaa glaukoomaseulonnan pehmeällä ilmanpuhalluksella – kosketusta silmään tai puudutusta ei tarvita.
ZEISS VISUPLAN 500 suorittaa glaukoomaseulonnan pehmeällä ilmanpuhalluksella – kosketusta silmään tai puudutusta ei tarvita.

Oftalmoskopia ja silmänpohjakuvaus

Pupillit laajennetaan silmätipoilla, minkä jälkeen silmät tutkitaan oftalmoskoopilla tai kuvataan verkkokalvon kuvantamisteknologialla näköhermo suurennettuna. Jos kuvassa havaitaan jotain epätavallista, saatetaan tarvita lisäkokeita.

Siihen voi olla syytä, jos tonometria viittaa korkeaan silmänpaineeseen, suvussa on esiintynyt glaukoomaa tai jos sinulla on glaukooman riski. Silmänhoidon asiantuntija saattaa myös käyttää oftalmoskopiaa osana rutiinitarkastusta.

Edistynyt kuvantaminen

Koska glaukooma on monitekijäinen sairaus, jolla on monta syytä ja oiretta, silmänhoidon asiantuntijasi saattaa suorittaa kattavien tutkimusten yhdistelmän. Tarvittavia lisätestejä saattavat olla näkökenttätutkimus, verkkokalvon silmänpohjakuvaus, optinen koherenssitomografia ja pakymetria, jolla mitataan sarveiskalvon paksuutta.

Glaukooman hoito

Glaukooman hoito on yksilöllistä eikä yhtä suoraviivaista kuin esimerkiksi  kaihin kirurginen hoito. Glaukooman hoitoon ei ole optimaalista yhtä ainoaa hoitotapaa.

Tavoitepaine

Diagnoosin tehtyään silmänhoidon asiantuntijasi määrittää tarvittavat toimenpiteet juuri sinun tapauksesi perusteella. Yleensä kuitenkin lasketaan tavoitepaine ja pyritään laskemaan silmänpaine tavoiterajoihin ja pitämään paine niissä rajoissa. Se voidaan saada aikaan lääkehoidolla silmätipoilla tai lääkkeillä, kirurgisesti tai molempien hoitojen yhdistelmällä.

Kirurgisia menetelmiä ovat:

  • Laserleikkaus – trabekkelikudoksen tukkiutuneet osat avataan laserilla.
  • Mini-invasiivinen glaukoomaleikkaus – pienillä laitteilla leikataan mikroviiltoja, joilla ohitetaan tai avataan tukkiutuneet kanavat. Leikkaustapa on nopea, siitä aiheutuu hyvin vähän komplikaatioita, ja toipuminen on nopeaa.
  • Leikkaushoito – kanava avataan leikkauksella paineen alentamiseksi. Näihin kuuluvat trabekulektomia, skleroktomia, viskokanalostomia ja kanaloplastia. Kysy lisätietoja silmänhoidon asiantuntijaltasi tai silmälääkäriltäsi.
  • Putkileikkaus – silmään asennetaan pysyvästi putki, joka poistaa kammionestettä ja pitää silmänpaineen hallinnassa.

Yleisesti ottaen glaukoomasta toipumisen todennäköisyys leikkauksen jälkeen on hyvä, jos kaikki aiheuttavat tekijät saadaan hallintaan, mutta valitettavasti näköhermolle tapahtunut vaurio on peruuttamaton. 

Elämäntapamuutokset

Leikkaushoidon lisäksi silmänhoidon asiantuntija hoitaa ongelmaa kokonaisvaltaisesti ja saattaa suositella tiettyjä elämäntapamuutoksia. On tärkeää kertoa kaikki aiemmasta terveydentilasta ja mainita myös harrastukset ja tottumukset. Jos esimerkiksi joogaat tai soitat puhallinsoitinta, se voi vaikuttaa silmänpaineeseen.
 
Kuten jo mainittiin, diabetes, verenpaine (niin korkea kuin matala) ja pitkäaikaislääkitys pitää olla hallinnassa. Myös tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta ovat hyödyksi.
Tämän artikkelin ainoana tarkoituksena on antaa laaja yleiskuva glaukoomasta. Jos sinulla on kysyttävää glaukoomasta tai sen diagnoosista, käänny lääkärin, silmänhoidon ammattilaisen tai silmälääkärin puoleen.
 
 
Dr Marissa Willemse  (MBChB (UP), FC(Ophth) SA, MMed (UL) on silmäkirurgi ja johtoryhmän jäsen järjestössä  South African Glaucoma Society. Hän toi esiin hyödyllisiä näkökulmia tämän artikkelin kirjoittamiseen liittyen.

 
Näköprofiilini Määritä omat näkemiseen liittyvät tapasi ja tottumuksesi, niin saat sinulle parhaan yksilöllisen linssiratkaisun.
Löydä ZEISS-optikko lähelläsi

Related Articles

Kaikki aurinkolasit eivät ole samanlaisia Parempaa näkemistä kertoo, mitä sinun tarvitsee tietää muun muassa UV-suojasta, sävytteistä, peilipinnoitteista ja polarisoiduista linsseistä, jotta löydät juuri omiin yksiköllisiin tarpeisiisi sopivat aurinkolasit.

Urheilu ja vapaa-aika 25.6.2019

Tags:

Miksi lasten silmälasit tarvitsevat parhaan UV-suojan Mitä kaikkien vanhempien pitäisi tietää lapsen silmien suojaamisesta haitalliselta ultraviolettisäteilyltä (UV-säteilyltä).

Terveys ja ennaltaehkäisy 12.3.2019

Tags:

Mitkä aurinkolasit ovat parhaat lempiharrastukseesi? Jokaiseen tilanteeseen on olemassa täydelliset aurinkolasit

Terveys ja ennaltaehkäisy 27.7.2018

Tags:

UV-suoja päivittäisessä elämässä Ikkunalasit, vaatetus ja silmälasit – Mikä suojaa UV-valolta? Mikä ei?

Terveys ja ennaltaehkäisy 27.7.2018

Tags:

Related Products